Nauma-nimeä on käytettyi miehen ristimänimenä satojen vuosien aikana ortodoksiuskoisten keskuudessa. Se on siis alkujaan ollut etunimi ja vasta myöhemmin siirtynyt sukunimeen -nen-loppuisena.
Nauma-nimellä on ollut oma nimipäivä eli muistelupäivä ortodoksiessa kalenterissa, nimipäivää on vietetty 600-luvulla eKr eläneen profeetta Nahumin muistelupäivän yhteydessä 1.joulukuuta.
Tällä hetkellä Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Nauma-etunimisiä ei löydy Suomesta yhtään, Nahumeja sentään muutama, mutta sukunimistössä Naumanen on elinvoimainen nimi yli 1000 nimnekantajan voimalla.
Meidän suvussamme Naumanen on jo hyvin vakiintunut ja vanha sukunimi. Tuula Kiisken tekemä sukututkimus on osoittanut, että nimellä tiedetyt esinvanhemmat kymmenen sukupolven ajalta ovat kirkonkirjoihin merkittyinä olleet Naumanen nimisiä.
Lähde: Lea Viljamaan kirjoitus Naumasen sukuseuran jäsenlehdessä 1/2017.